
Punkin kummisedäksi usein tituleerattu Iggy Pop on ollut rock-musiikin undergroundin menestyneimpiä artisteja jo 60-luvulta saakka. The Stoogesin keulilla jenkkirockin muodonmuutoksen eturintamassa operoinut Iggy Pop on jatkanut omalla, tunnistettavalla tyylillään jo kuudella vuosikymmenellä, tehden yhteistyötä vuosien varrella David Bowien, Slashin kuin Josh Hommenkin kanssa.

Kurt Cobain on vuosikymmenten saatossa saavuttanut ikonisen statuksen. Cobainin perustama Nirvana-yhtye nousi grunge-aallon ja Nevermind-albumin suursuosion vanavedessä maailman suurimpien bändien joukkoon. Päihdeongelmien ja suosion tuoman paineen kanssa kamppaillut Cobain riisti henkensä 27 vuotiaana.

Skotlannista Australiaan muuttaneen Youngin perheen nuorin vesa Angus on eittämättä koulupoikapukunsa ja Gibson SG -kitaransa kanssa yksi rock-historian ikonisimpia hahmoja. Veljensä Malcolmin kanssa perustettu AC/DC on 70-luvulta lähtien ohjannut perusrockillaan läpi muuttuvien musiikkitrendien ilman pienintäkään merkkiä laantumisesta. AC/DCn takuuvarmasti tunnistaa AC/DC:ksi.

Progemammutti Pink Floydin basisti-laulaja Roger Waters on kiistellyt Pink Floyd -nimen käyttöoikeudesta jo vuosia, mutta se ei ole miehen tahtia hidastanut. The Wall -albumin nimen käytön Waters sai oikeutetusti omiin nimiinsä, samoin kun edelleen herran keikoilla lentelevän Animals -levyn kannessa komeilevan sian.

Steve Harris oli lähellä lähteä tavoittelemaan jalkapalloammattilaisuutta, mutta onneksi musiikki vei mennessään. Steve Harrisin perustama Iron Maiden vakiinnutti alati kohenevilla listasijoituksillaan paikkansa brittiläisen raskaan rockin kärkikahinoissa, lopulta saavuttaen maailmanlaajuista suosiota ja legenda-statuksen metallipiireissä, toimien esikuvana monille maailman suurimmista bändeistä.

Alun perin rumpalina ja pianoa soittaen muusikon uransa aloittanut Steven Tyler löysi lopulta tiensä bändin keulille laulajana, Aerosmithin riveissä. Massiivisia hittejä niin 70-, 80- kuin 90-luvulla Aerosmithin riveissä tehtaillut Tyler sai uuden nosteen uralleen ja uusia faneja 2000-luvulla, kun hänet liitettiin laulukilpailu American Idolin tuomaristoon.

John Bongiovi, tuttavallisemmin Jon Bon Jovi nousi kansalliseen maineeseen jo ensilevytykseltään ”Bon Jovi” löytyvällä Runaway-hitillä. Vuodesta 1984 lähtien Bon Jovin hymyilevä olemus ja tarttuvat pop-melodiat houkuttelivat erityisesti naiskuulijoita muita testosteronia huokuvia aikalaisbändejä enemmän, potin räjähtäessä täysin vuoden 1986 Slippery When Wet -albumilla.

Tony Iommi on monien mielestä yhtä kuin Black Sabbath ja Black Sabbathin ainoana alusta loppuun mukana olleena jäsenenä, väittämä kuulostaa perustellulta. Iommi on kiistatta yksi merkittävimmistä ja arvostetuimmista kitaristeista raskaan rockin historiassa ja herran raskaiden blues-vaikutteisten riffien koetaan olevan koko heavy metal -genren alkusysäys.

80-90-luvun taitteessa Faith No Moren riveissä ison yleisön tietoisuuteen noussut Mike Patton on läpi vuosikymmenten venyttänyt valtavirtarockin rajoja. Monipuolisena laulajana tunnettu Patton on rock-musiikin lisäksi esitellyt vakuuttavaa kuuden oktaavin äänialaansa myös 40 henkisen orkesterin kanssa, laulaen italialaisia 50-60-luvun pop-kappaleita Mondo Cane -levyllä.

Jo lähes viidenkymmenen vuoden ajan Alice Cooper on operoinut shokkirockin uhkrarohkeana sunnannäyttäjänä ja esikuvana monille tuoreemmille bändeille. Nimeään kantavan bändin hajottua ja päihdevieroituksen läpikäytyään, nokkamies Cooper on onnistunut luomaan nahkansa soolobändinsä kaulilla, pysyen tasaisesti niin rockpuritaanien kuin valtavirran suosiossa vuodesta toiseen.

Poplaulajasta kimallerockin kautta viileän hienostuneeksi soultulkitsijaksi, lohduttomien tulevaisuuskuvien maalaajasta tanssittavampien ja teollisempienkin rytmien hallitsijaksi, oman persoonansa lukuisiin eri ilmaisumuotoihin sovittaen. Bowie kykeni kerta toisensa jälkeen syntymään uudelleen, aina kuitenkin omalta jäljittelemättömältä itseltään kuulostaen.

Saksan kielellä esitetty teollisuusmetalli ei paperilla vaikuttanut aikoinaan menestysreseptiltä, mutta Rammstein kykeni tässä suhteessa osoittamaan ennakkoasenteet vääriksi. Yhtyeen maailmaan pääsi sisään, vaikkei saksan kieltä olisi taitanut sanaakaan, Till Lindemannin pidettyä huolen tästä selkeästi artikuloidulla ääntämisellään. Rammsteinilla oli kyky olla samanaikaisesti provosoiva ja shokeeraava, pohjimmiltaan jollain lailla silti inhimillinen.

Remu Aaltonen on yksi tunnetuimmista suomalaisista rock-hahmoista, niin musiikkinsa kuin värikkään kielenkäyttönsä ansiosta. Remu luotsasi Hurriganesinsa maan kiistattomaksi ykkösyhtyeeksi, vaihtoi kysynnän laannuttua suomenkieliseen iskelmäjazziin palaten myöhemmin jälleen rock'n'rollin pariin. Uransa jatkuvuutta tiedustelleille Remu tapasi todeta "Yleisö määrää, miten pitkään mummo työntää kuulaa".

Irlantilainen Phil Lynott onnistui luotsaamaan perustamansa Thin Lizzy-yhtyeen tunnustetuksi ja arvostetuksi kokoonpanoksi. Hänellä oli kyky olla sulavakäytöksinen muttei kaihtanut kovanaamaisuuttakaan. Saattoi olla herkkä ja samanaikaisesti kapinallinen, heijastaen lauluissaan kaikkia näitä. Lynottin lyhyeksi jäänyt elämä päättyi 4.1.1986 vain 36-vuotiaana.